Toipumiskeskeisiä kirjoituksia

Nelson Mandela: Itsensä pieneksi latistamisessa ei löydy intohimoa - tyytymällä elämään, mikä on vähemmän kuin mihin olisit kyvykäs. Kalervo K.  Kuva: Pexels

"Paljon henkisestä, hengellisestä elämästä on itsensä hyväksymistä -  ehkä kaikki." Jack Kornfield Kalervo K.  Kuva: Pexels

Jos jotkin ovat tässä maailmassa syntiä, niin ne ovat kaikki asenteet, opit ja teot, jotka estävät tai jarruttavat itsensä rakastamista. Raitistuminen ja sitä seuraava raittius ovat yksinkertaisesti matka itsensä rakastamiseen. Kalervo K.  Kuva: Pexels

Vaikeimmat ihmissuhteet liittynevät usein ihmistyyppiin, jota voi kutsua lahkopersoonallisuudeksi. Ja tarkoitan niin poliittisia kuin uskonnollisia lahkoja. Toki jokainen ihminen on yksilö, mutta joitain yleisiä piirteitä voi tässä esittää, varoituksena itselle ja muillekin: 1. Skitsotyyppinen ihminen eli persoona, joka on erittäin taipuvainen  löytämään pahansuopaisuutta, pahuutta, salakähmäisyyttä, juonittelua toisissa ihmisissä ja yhteiskunnassa. 2. Ihminen, joka syyttää aina toisia. Hänellä on näennäistä itsekritiikkiä, mutta tosiasiassa syy on hänen mielestään aina toisissa, varsinkin erilailla ajattelevissa. 3. Ihminen, joka on lähes koko ajan vihainen ja kaunainen Hän on jatkuvassa sodassa muita vastaan, olivat ne läheisiä, eri lailla ajattelevia, ryhmittymiä, mitä vaan. Ja jatkuva kauna on silmiinpistävää. 4. Ihminen, jolla on pohjimmiltaan huono itsetunto Kun ihmisellä on huono itsetunto, hän on altis fanaattiselle, yksitotiselle sanomalle, tiiviille, hierarkiselle yhteisö...

- Addiktion vastakohta on olla aisteissa nyt! Kun addiktiivinen mieleni on hetken hiljaa ja on valmis kuulemaan toista toipumista ymmärtävää ihmistä tai aistimaan kauneutta esimerkiksi luonnossa, ottaa toipumiseni aimo askeleen eteenpäin. Addiktiivinen mieli haluaa aina jotain tulevaisuudessa, mutta aistit elävät aina nykyisyydessä. Sensefulness on aistien täyteyttä. Kalervo K.  Kuva: Pexels

Tiedän, että tämä ei avaudu monelle, mutta näin se menee: addiktio on kärsimystie, joka johtaa orastavaan muutostarpeeseen, joka johtaa hetkittäiseen oman mielen hiljenemiseen, jossa addikti/alkoholisti avautuu uuden raittiin elämän kutsun kuulemiseen, näkemiseen ja tuntemiseen, mikä antaa taas mahdollisuuden nöyrtymiseen ja antautumiseen ja sitten raitistumiseen, raittiuteen. Itsellenikin raittiuden tärkein avain oli, kun ensimmäistä kertaa mieleni oli hetken hiljaa että pystyin KUULEMAAN, mitä toipuva alkoholisti minulle sanoi. Sillä hetkellä pystyin ensimmäistä kertaa samaistumaan toiseen ihmiseen eli minusta tuli ihminen, alkoholisti tässä maailmassa. Kalervo K.  Kuva: Pexels